"Puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä."

Efesolaiskirje 5:19-20

Sivun kuvat ovat ladattu osoitteesta unsplash.com, jossa kaikki kuvat ovat CC0-lisensoituja.

Tuuli hento hiljainen
Ikävän kaipuu läheinen
Isän syli lämmin avoinna jokaiselle

Kurjakin tuhlaajapoika saa tuohon syliin hellimpään painautua
Jokaisen puolesta sovitus, ihmiskunnan lunastus
Ilosanoma pelastuksesta kaikkia
varten

Ne jotka maailman silmissä tuskin paljoakaan on
Kuitenkin heistä pieninkin arvokas kukkanen Taivaan Isän kämmenellä

Eikä Isä ulkomuotoa katso, voit kauneimmalta maailman silmin näyttää
Sisälle kuitenkin sydämeesi näkee, tutkiskelee sitä, usein myös koettelee

Sydän vaikka mustakin saa kuulla pelastuksen
Tekee itse silti päätöksen, otatko vastaan syntien sovituksen
Parannuksen askelissa tahdotko vaeltaa
Uuden elämän alkaa, kanssa ihmeellisen Jumalan?

Kääntyy sivu likainen, kun valitsee Herran Jeesuksen
Pellava pukuun käärii sinut,
Sivu uusi, kaunis, hentoinen
Arvokas kädessä Mestarin

Piirrokset Mestarin kaikki kauniita, arvokkaita, ainutlaatuisia
Ymmärtääkö sitä ihminen?
Ilman uskoa on mahdoton olla sanomalle otollinen

Jumala kuitenkin itse voi tuon uskon vaikuttaa
Sydämessä jokaisessa uutta kukintaa aikaan saa

Mikä ennen oli erämaa, kauniita kasveja on täynnä,
puita vahvoja se vihertää, kasvaa vauhdikkaasti uutta elämää

Toivon ankkuri kaikista vahvin on silloinkin,
kun toivoa ei ole sinun mielestäsi laisinkaan
Rauhanruhtinas kutenkin katsoo silloinkin silmin toiveikkain
Eihän Hänelle mikään ole mahdotonta, se ihmeellistä vasta onkin

Mahdotonta ihmisen pienen käsittää Jumalan töitä
Hänen suunnitelmia ihmeellisiä,
kirkkautta joka valaisee pimeimmänkin taivaan,
ihmeitä ilman määrää

Toivon kipinä kuitenkin saa usein meissä aikaan sen,
että mahdottomalta tuntuvaan voit silti uskaltaa uskoa ja luottaa,
Vaikka tulevaa et nää

Herra siellä jo odottaa,
näkee kauas yli vuorten, laaksojen, erämaankin karuisen

Pilkahduksia toivosta, ihmetellen ihmeitä,
painautua vasten syliä rakkaimman paimenen

Se suurin onni on valtavin, sisälläsi virtaa vesi elävin
Sammuttaen janon sen, joka pitkään vaivasi
Lähteitä kyynellaaksoihin syntyy avulla Mestarin
Niistä lähteistä voit ammentaa suunnatonta rakkautta,
Jumalasi armoa, täydellistä anteeksiantoa,
valtavaa huolenpitoa, toivottomuuteenkin toivoa.

Oma voima murtuu
Ei pelolle paljoa mahda

Synkkyyteen ajautuu ilman toivoa
Toivon ankkuri on varma, lohdullinen
Siihen tarttua turvallista, haaksirikoissa,
veden varassa ankkuri täynnä toivoa, loppumatonta rakkautta

Ei kysy pelko lupaa vieraaksi tulla, tunkeutuu
ja yllättää niinkuin hämärä talvipäivänä
Hämärässä miten tien löydät ilman palavaa lamppua?

Luottamus kasvaa pitkään niinkuin puu taimesta kasvun alkaneesta
Omalta puolelta rakoilee luottamus, mutta Isän syli ei rakoile, ei petä.
pysyy uskollisena loppuun asti
jos vain tunnustat syntisi, pienimmätkin erheesi

Kyllähän ihminen niin monessa kompastuu, kaatuu,
uimataidottomana kurkottaa kohti toivon ankkuria
Jumalan Poika sen tietää,
Kantoihan heikkoutesi ristinpuulle
Mutta ethän luovuta vaikka välillä kaadut?

Kanssa Herran nouset pystyyn, vaikka jalat täristen ruhjeilla
Sydän kuitenkin täynnä palavaa janoa
Huutoa Isän puoleen
Voin luvata sinut nähdään ja kuullaan
Ei huutosi tyhjänä kaiu, ei toiveesi piiloon Isältä jää,
Synkimmässä pimeässäkin valon pilkkeen hellän näät

Pienikin uskon siemen voi suureksi kasvaa,
samalla luottamuksen lehdet puhkeaa, kantaa uskon hedelmää
ja pelkokin, joka elämäsi hetkittäin valtasi
kaikkoaa hiljalleen, häviää eiliseen
Eikä menneitä tarvitse muistella, vaikka syyttäjä syyttää, koittaa painaa maahan
Ampuu palavia nuolia, sydämeesi, ne sattuu valtavasti
Ei kuitenkaan syyttäjäkään voi voittaa,
kun uskot Häneen, joka sinua puolustaa
Ei Isän silmäterää voi kukaan musertaa,
vaikka koittaa aika ajoin satuttaa pientä heikkoa astiaa.
Syytökset lukuisat on jo anteeksi annettu,
Siispä nosta katseesi, katso kirkkaana loistavaan, loppumattomaan aamuun,
älä eiliseen, jonka vieraana usein vain pelko ja murhe on

Katsoin savenvalajaa työssään
Ahkerasti muovasi astiaa tuota
Haurasta, silti tarpeellista
Arvokasta kokoelmassa toistenkin astioiden, ainutlaatuisten noiden
jotka käyttöön yksitellen taidokkaasti valmistui,
vahvoiksi, vankoiksi varttui käsissä savenvalajan

Saven joutui kerta toisensa jälkeen murskaamaan,
kun taas jälleen kokosi uudestaan, muovasi sisintä astian käyttöön sopivaksi

Suunnitelma kullekin astialle erilainen tuo,
silti jokainen yhtä arvokas Mestarin käsissä on

Kuintekin täytyy murskata, murtaa ja koetella,
että ylpeyden rippeet kaikki voisi painua maahan
Eikä omassa voimassa rakennu särjetty astia uudestaan

Vaan lempeästi savenvalaja tuon astian voi uudistaa,
sisältä puhdistaa liasta, joka tarttunut on maailmasta,
Myrskyissä särjetty astia, aallokot jokaisen kohdalle sallittuja

Suunnitelman savenvalajan monesti jälkeenpäin vasta oivallat
Anna Mestarin tehdä se työ, ennenkuin koittaa yö
Että voisit olla astia käytössä savenvalajan
Omalla paikallasi kiitoksen kanssa Herraasi palvella.

Vuoritiellä
Matka kohti huippua
Häämöttää jo, mutta silti niin kaukana

Jokaisen polulla kiviä
Joihin joskus kompastuu
Askeleissaan vahvinkin

Kaatuessa tartut käteen elävän Jumalan
Hän lupaa sanassaan, omiensa matkan, pitkän taipaleen
Kivikkoisen vuoritien varjelee, askeleesi ohjailee
Vaikka joskus kaadut saat nousta jälleen, et kuitenkaan omassa voimassasi

Keskellä pimeimmänkin yön
Muistuttaa Paimen sinua
"Ole turvallisella mielellä. Tiedän ahdistuksesi,
olen kantanut ne, kokenut syvät vetesi
Niistä syvistä vesistä nousin voittajana ja siksi tänäänkin voin lohduttaa sinua,
voin auttaa sinua, armahtaa sinua, suojella sinua
Eikä pieninkään murheesi, huolen aiheesi ole minulta salassa"

Mikä murhe toiselle on suuri, voi olla jollekin kovin pieni
Hyvä Paimen voi sinua sääliä, kulkea polkua vierellä
Pian huipunpää taas lähempänä
Hän joka sinua varjelee ei torku, ei nuku
Valvoo omaa silmäterää, eikä yksikään kyynel, niistä pieninkään
Hyvältä paimenelta peittoon jää
Vaan pienimmänkin kyyneleen Hän aivan Hellästi kuvailee,
syliin sulkee, lohduttaa niinkuin ihanaa ihmettä Isän kämmenellä,
Hellässä huomassa, varmassa turvassa
Aina kantaa, ylös nostaa Paimen ihmeellinen

Herran Jumalan viisaus on tutkimaton,
Sinun tiesi on sittenkin käsissä korkeimman
Et ole vain joku tuntematon kulkija
Vaan taidollisesti tehty, sinulla on suunnitelma
Jumalan maailmoissa jota et ehkä ymmärrä
Uskon kautta sen kuitenkin käsität
Uskon tuon VOI Jumala vaikuttaa
Kun tahdot uskoa elävään Jumalaan, synnyt uudesti, syntisi anteeksi saat
Jeesus kuollut on puolestasi ristillä, sinun tähtesi kärsinyt, ollut kiusattu ilman syntiä
Ja vain Jeesuksen kautta avautuu tie, joka sinut kerran taivaaseen vie
Hän tekee sinut uudeksi, antaa anteeksi suurimmatkin syntisi
Puhdas sivu avautuu, haavat terveesti umpeen kuroutuu
Hän on Herrojen Herra elävä Jumala, lohdullinen, ihmeellinen auttaja
Kuopasta nostaa lampaan, sylissä kannattelee lastaan
Läpi synkkien metsien, kivikkoisten vuoristo polkujen
Sylissä rakkaan paimenen, saat kulkea matkaa kiittäen

Syntyykö rohkeus tyhjästä vai
Luottamuksen pisaroista, onnistumisen hetkistä
Toisten rohkaisusta, alttiuden kengistä?
Jotka vievät suurta sanomaa eteenpäin kukin vahvuuksillaan
Joskus teot kertovat enemmän kuin sanat, olemus sanelee tuhansia lauseita, hiljaisuus kumpuaa runoja
Sisäistä kauneutta, sinussa asuvaa valoa, jonka usko Yeshuaan synnyttää
Monet ihmettelemään jää, sitä työtä Jumalan
Voit koriin kerätä jo monta, hengen hedelmää suurta
Ei nuo hedelmät hetkessä kasvanut puuhuun heiveröiseen
Mutta ajallaan ne kypsyivät, meheviksi, raikkaiksi, sisältä terveiksi
Samalla kun runko puun vahvistui, vähän kerrassaan yhä enemmän hedelmää kantoi
Vuosien päästä kantaa edelleen, on juuret vahvaan maaperään juurtuneet
Rohkeutta kasvattaa puu pitkään toisinaan, hetken heikolta näytti sen matka
Kärsivällisyydessä kuitenkin voit huomata kasvun sen
Rohkeutta on myöntää pelko, pelosta kasvaa pois voit Herran Jumalasi avulla
Rohkeuden hedelmä kerran on suuri, sen kerätä talteen saat, laittaa talteen sydämesi sopukkaan, kuitenkin esille kaikille paistamaan kuin aurinko kirkkaalta taivaalta
Rohkeuden säteet hennosti lämmittää, saa ihosi aivan helmeilemään
Käy sydämesi suuresti kiittämään, ISÄ tehnyt on työtä lapsessaan
Työ jatkuu läpi elämän, hiotaan ja koetellaan kulta,
Että voisi se roihuta Jumalan tulta.

Sydämeni sisällä taas myrsky alkaa raivoten yltyä
Aallot vain kovenee, sydän hiljaa rukoilee apua ylhäältä,
valkeuksien Isältä, joka muuttumaton on.
Sydäntä repii tuska, maailman houkutukset aallokkoa nostaa
Pieni veneeni tuuliajolla, ilman kapteenia,
keskellä pimeää merta missä maata, sitä en tiedä, en sankan sumun läpi nää.
Kuka voi valon taivaalle sytyttää?
Ja hiljaa aivan hiljaa kuulen äänen turvallisen, se tuttu on, mutta kaukainen
Joskus kadotin minä sen.
Paksun sumun läpi kutsuu minua luottamaan, turvaamaan
ja rakastumaan yhä enemmän elävään Jumalaan
Ääni rakkaudellinen lähenee, Hän Hellästi kyyneleeni kuivailee
Menneisyys haavoissa kirvelee, Hän voi puhdistaa ne jälleen
Hän on Yeshua, Herra Jumala, täynnä totuutta ja toivoa
Kutsuu lähelleen jälleen palaamaan, on syli Isän avoinna lapselle,
joka haaksirikkoon ajautui, hukkumasta pelastui
Hänet pelasti Pyhä Jumala, joka ristillä kuoli kerran,
voitti myrskyt pimeyden, tyynnytti aallot, meren syvyydet
Siksi sinäkin ethän toivosi heitä yli laidan pohjaan maailman merten
Ei toivotonkaan toivoton ole edessä Isän Taivaallisen
Lähtee etsimään yhtäkin merelle eksynyttä, voi myrskysi tyynnyttää,
eikä Häneltä yksikään unohduksiin jää
Vaan kapteeni pitää huoltaan jokaisesta matkaajastaan
Lupaa ohjata purtesi kerran kotisatamaan

Taivas hiljaa tumennee syys myrsky jälleen lähenee
Kaatuu puut, horjuu talot jotka hiekalle rakennetut on
Puut juurineen voi myrsky kaataa, sade piiskaa rantaa tuhoja tehden
Tiet vettä lainehtii, mistään ei saa kiinni
Ei kukaan pelastus rengasta väsyneelle heitä
Kalliolla seisoo talo, hauras, mutta silti niin vahva
Pienin kaikista, silti perustuksissa jotain suurta, voimakasta
Kulmakivenä itse Herra, Pyhä Kuningas, iankaikkinen Jumala, rauhanruhtinas
Eikä rauha siitä talosta koskaan pääse loppumaan
Siksi suurinkaan myrsky ei rauhaa tuon pienen talon sammuta
Ei perustukset musserru, kun Yeshua kalliolle rakennettu on
Vaikka metsät  horjuu, kukkulat sortuu ei Hänen armoliittonsa horju
Vaan kestää, seisoo paikallaan, vaikka tuuli koittaa tuivertaa, vahvana pysyy, anteeksi antaa suurimmatkin syntivelkasi
Vuosien päästä katsot taloa pientä, kuitenkin suurta
Näät jäljet vuosien, tehneet seinään on säröjä, puuttuu pala katosta
Silti seisoo tukevasti paikallaan, Itse kulmakivi sitä kannattaa
Kalliolle rakennettu talo kestää myrskynkin tuimimman
Eikä rauha siitä talosta tule koskaan loppumaan

Ylkä, täydellinen sulhanen lähtee matkaan, vastaan morsiantaan
Morsian kerran kauniina puhtaana, valkeisiin vaatteisiin puettuna
Häävalmistelut on jo käynnissä, onko valmista sydämmessäsi
Onko se pesty puhtaaksi?
Entä lamppusi? Valaiseeko se tiesi
Huolehdithan öljyn aikanaan, ettei lamppusi pääse sammumaan?
Jos et tarkista riittääkö öljy miten silloin voit tietää varmasti?
Öljy kuuluu, valo haalenee, sammuu pimeyteen harmaaseen
Siks huolehdi, että lamppusi on täynnä elävää, kirkasta öljyä
Ja kun kerran sulho saapuu, kirkkaudessa loistossaan
Saa valosi lampun hehkua, lämpimää, kirkasta valoa
Näyttää silloin tietä, ettet matkalle sinä jää
Rohkaise myös ystävääsi lamppu kuntoon laittamaan
Ei voi meistä kukaan tietää tulevaa
Siks pyrkimys on aina olla valmiina
Juosta kilparadalla kohti voitto maalia
Häävalmistelut meneillään, kohta Ylkä saapuu hakemaan morsiantaan kaunista, puhdasta täynnä iloa, jonka Jumala voi vaikuttaa, kun totuudessa pääsee kasvamaan
Valmistaudu siks yhä vaan, älä lannistu milloinkaan
Ei voi häävalmistelut lakata, muuten ei morsian ole valmis ajallaan
Siks tunnusta Yeshualle syntisi, anna pestä sydämesi uudeksi
Silloin pukeudut valkeaan huntuun
Itse Herraa odottamaan, milloin sinä rakas Jumala hakemaan morsiantasi saavutkaan?

Jeshua on voittanut, vallat pimeyden maahan polkenut
Siksi Hänen kanssaan voiton saat, vaikeudet taakse jäädä saa
Usein pelkäät ja turhasta murehdit, se sitoo sinua,
ahdistaa pieneen tilaan koittaen musertaa
Yrität omassa voimassa vastustaa,
muttet pärjää viholliselle, jäät kuin suuren kiven alle
Mutta katso Jumalaan Taivaan ja Maan luojaan
Hän hallitsee, jokaisen vallan ja voiman täytyy Hänen edessään notkistuman
Anna siis Hänen taistella puolestasi, Hän lupaa olla sinun kanssasi
Kun käännät ristin puulle katseesi, näät kuinka Herrasi taisteli
Siellä kaiken jo voitti, vaikka kiusata vihollinen koitti
Ainoastaan Jeshua on kuningas, Hän on ainoa valtias,
siksi Hänen kanssaan ei tarvitse pelätä
Saat kulkea voitosta voittoon uskoen. Sortuu muurit, saat marssia läpi pelkojen
Omat jalkasi usein kompastuu
Taivaalliset Käsivarret sinua kuitenkin kannattavat silloin. Vaikeissa hetkissä voimaa antavat
Sinulla kalliolinna turva on, usko siis niin uskosi palkitaan
Koetus kohtaa monta kulkijaa, mutta sekin sinun kohdalle joskus sallitaan,
Koetuksen keskellä sinua punnitaan, turvaatko elävään Jumalaan, itseesi vai tähän maailmaan?
Katso koetuksen yli, älä paikoilleen jää
Huuda avuksesi Herraa niin jo voiton näät
Meillä ainoastaan voitto ja voima on veressä Messiaan
Hänen nimeään avuksi kun huudat, silloin varmasti voiton saat
Koetuksen jälkeen taas huomaat mitä uutta Herrasi luo
Hän opettaa sinua tällä matkalla, että perille pääsit kerran, saisit nähdä Taivaan Herran
Savenvalaja ruukkuaan katsoo ja sen pintaa monesti hioo.
Joskus täytyy Mestarin saviruukku hajoittaa ja uudelleen ehjäksi rakentaa,
että ruukun pinta kauniiksi tulisi ja valmiina käyttöön olisi
Uusi ruukku on kauniimpi ja käyttöön aina valmiimpi
Aina et itse ymmärrä mikä tarkoitus on savenvalajalla mielessä
Monesti myöhemmin vasta käsität sen,
miksi hajoitti ja kokosi ruukun uudelleen Mestari ihmeellinen

Nään taivaan sinen, sen pilviharsoineen
Jään katsomaan ihmettelemään kuinka taitavasti Isä Taivaan kaiken tehnyt on.
Kämmeneensä piirtänyt, sinutkin kauniisti suunnitellut. Olet ainutlaatuinen
Vain sinä yksin Herrani Yeshuani merkitset
Sinä vain riität, Sinussa on lempeys, armollisuus ja rakkaus
Kiitos, että minunkin tähteni kärsit, verta hikoillen kannoit syntini. Annoit anteeksi, katsoit lempeästi ylös kuopasta nostaen
Sinä olet kaikkeni, kaunein rakkauslauluni
Yhtä pyydän vaan, että rakastua yhä enemmän Sinuun saan
Olet ikuinen, alku ja loppu. Sama eilen, tänään ja iankaikkisesti
Ei rakkautesi sammu ja täysi totuus olet
Opeta myös minua totuudessa rakastamaan sinua, että voisin loistaa rakkauttasi ja ilo sinussa väkevyyteni olisi
Olet minulle turvakallio, linna jossa avun saan
Kanssasi elää ja kulkea joka päivä tahdon vaan
Auta, että kerran kirkkaudessa näkisin sinut
Saisin palvoa ja rakastaa sinua ikuisesti Herrani Kuningas.

Kaikki entinen usein mieleen palaa
Silloin aivan kuin auto omalta kaistaltaan kovasti ojaan ajaa
Törmää puuhun ja suistuu, ympäri pyörähtää ja luhistuu
Pimeässä kyynelissä saan kuulla äänesi lempeän
"Älä lapseni entisiä muistele, älä menneistä välitä.
Minä teen uutta sinussakin ja taimelle se puhkeaa.
Virtoja erämaa pian on valtoimenaan ja tien korpeen teen, joka sinut kotiin johdattaa.
Levon ja rauhan antaa. Älä siis lapseni pelkää, Minä autan sinua."
Saan nostaa katseeni Isääni armahtavaan, Hän on laupias, oikeudenmukainen kaikkivaltias.
Yeshua voi pestä syntini, kantoi kerran kaiken ristinpuulle.
Saan tulla tahroineni ja tuoda vaikeuteni, nuo kovimmat kamppailuni ristinjuurelle,
jossa kerran kärsi elämän Herra, minunkin kurjan tähden vuoti verensä lähde.
Siksi sinuakin armahtaa, tahtoo kuningas Messias,
katso käsissä arpia naulojen, ne tähtesi kerran lyötiin. Kuolema voitettiin, alas syöstiin.
Siksi ei yksikään, ei maailman silmissä vähäisinkään ole arvoton Jumalalle.
Hänen kanssaan on rikas köyhäkin kulkija.
Kiitos, että Isä tänäänkin saan olla Korkeimman suojassa.

Niissä pienissäkin hetkissä, kun päiväsi sirpaleiksi särkyy,
Silloinkin kun sydämesi hiljaa itkuun ja ikävään nääntyy.
Niissäkin hetkissä, kun ympäriltäsi ihmiset hetkeksi häviää
Ja viiletessä syys illan huomaat, yksin sinä jäät
Isäsi kuitenkin on sinun kanssasi,
Kulkee vierellä joka askeleen
Lähetti vuoksesi rakkaan Poikansa,
Kerämään talteen sirpaleesi surun ja tuskan, pisarasi ilon hetkien, kun kiitollisuus niihin säteilee
Niitä kaikkia tarvitaan, kun astiaa ainutlaatuista Savenvalaja käy muovaamaan
Surun sirpaleetkin ehjän muodon saa, niistä kiitos huokuaa käsissä Savenvalajan.
Pian astia muotoa saa, vaikka herkkä se on hajoamaan
Käsissä Mestarin juuri heikkona olla saa
Käyttöön astia heikko ja hauras, sisältä säröjä täynnä, mutta säiröistä jokaisesta kumpuaa säteet siunausten.

Olen väsynyt, voimaton ja pieni
Herra valaise minun tieni
Anna anteeksi suuret syntini, pese sydämeni tahroista puhtaaksi
Vain sinä Herra voit minut puhdistaa ja sieluni taas virvoittaa
Vain sinä Jumalani tiedät mitä tunnen,
Asiat painaa mielessä öisin, kuinka saisin unen?
Jaksa omassa voimassa kun en taivaltaa, voisitko minut rakkain Yeshua uudistaa?
Että suustani kaikuisi kiitokseni sinulle
Ole armollinen Herra minulle
Olen vain paha ylpeä ihminen, teen usein sitä mitä en tahtoisi
Haluan muuttua kuitenkin mielesi mukaiseksi, auta minua, tee minut uudeksi.
Virheet koittavat minua lannistaa
Kiitos Yeshua, että ne anteeksi saan
Kun saan tuoda kaiken eteesi, tunnustan
Ja peset minut puhtaaksi
Joskus mieleni paljon lannistuu, maalliset huolet painaa maahan.
Tiedän kuitenkin avun sinulta saavan
Ja ajallasi minulle vastaat
"On minun aikatauluni paras. Olen paljon enemmän kuin arvaatkaan ja tiedän jokaisen asiasi tarkkaan. Nään jokaisen pienenkin huolesi. Haluaisin että kertoisit niistä rakkaani.
Et voi ymmärtää kuinka paljon sinua rakastan ja tahdon sinulle aina vain parasta.
Jaksa vaeltaa tämäkin erämaa niin lopulta löydät lähteen joka vettä pulppuaa,
tuo vesi janosi sammuttaa silloin erämaakin taakse jäädä saa.
Turvaa minuun kun koetukset iskee, näen kyllä kuinka sydämesi itkee.
Tiedän kuitenkin sinua paremmin mitä milloinkin sinä tarvitset.
Haluan sinusta tehdä jalon astian käyttööni.
Muista, että kulta koetellaan ja sen kestettyä se loistaa saa Minun kirkkauttani.
Muista, että kuolin sinun tähtesi ja maksoin kalliit syntivelkasi.
Lupaan kantaa jokaisen taakkasi, jos vain turvaat Minuun.
Kanssani ei tarvitse pelätä huomista, annan voiman jokaiseen päivään.
Ole turvallisella mielellä älä pelkää, sillä Minulla on hyviä suunnitelmia sinulle,
olet rakas lapsi Minulle ja sinusta astian käyttööni teen, turvaan jokaisen askeleen.
Jos vain totuudessa tahdot vaeltaa ja Minua vilpittömästi rakastaa."

Kompastuin, kaaduin taas, voitko minua Isä armahtaa?
Jalat ei kanna, uppoan vaan auta minua elämän Herra.
Haavat repivät sydäntäni niin, synnintahrat niissä kirvelee
Varjoja eessäni nään, missä näkyy valoa? Nyt en sitä nää.
Polvistun hiljaa ristin juureen, Avaan raamatun koen lämpimän tunteen.
Tuhlaajapoika takaisin kotiin kulkee, Isä jo oottaa tuolla, Hän mut syliinsä sulkee.
Saan mahdollisuuden uuden, sydän murtuu, totuuden kuulen.
Anna sovittaa itsesi Jumalan kanssa, niin sinä ikuisen elämän saat.
Synti sinut kuolemaan vie, valitse siksi Jeesustie.
Hän verta hikoillen syntisi kantoi, puolestasi henkensä antoi.
Jeesus kuolleista nousi ja nytkin puolestasi rukoilee, että tuhlaajapoika kotiin löytäisi uudelleen.
Ettei kukaan tielleen jäis, valo loistaa tuolta päin
Valo on Jeesus Herra, joka ristillä kuollut on kerran jokaisen ihmisen puolesta
Tee ratkaisusi tänään, sillä vielä et tiedä huomista,
mitä tullessaan se tuo, siks elämäs Jeesukselle suo.

Minun turvani ahdistuksissa on Herra, Herra korkeuksissa, Hän on kuningas.
Saan sylissä turvallisessa olla rakkaan Rauhan Ruhtinaan.
Monet myrskyt, ahdistavat ajatukset mieleni koittaa lannistaa,
mutta Jeesus on voittanut tuonelan siis ahdistuksista voiton saan!
Sinnikkäästi täytyy meidän rukoilla, sillä paha maailmaa valloittaa.
Nyt aika nousta on Jumalan sotilaat ja taisteluun käydä voittoisaan.
Omassa voimassa ei voida pärjätä pimeyden valloille laisinkaan,
Kun Pyhän Hengen voimaa Isältä anotaan murtuu muurit ja voiton saan.
Jumalan tunteminen kaikkein tärkeintä on sitä aina vaali vaan,
niin saat kulkea tietä kanssa Voittajan kohti taivaan rantamaa